Jokaisella on muutama tavaraa, joita ilman ei vain pysty lähtemään millekään reissulle ilman että tuntuisi jotain puuttuvan.
Minulle hyvin tärkeitä ovat neljä tavaraa. Ensimmäisenä pakkaan laukkuuni aina Nintendo DS XL:n. Sitä seuraa puhelin. Sitten pakataan laukkuun vielä kamera ja pitemmille reissuille vielä miniläppäri.
Miniläppärini on Samsung NF310, jolla sujuu bloggailu ja netissä surffailu jos vain on nettiyhteyttä saatavilla. En ole oikein innostunut käyttämään internetkahviloita, joten oman läppärin käyttö on se parempi vaihtoehto... jos vain on muistanut hankkia hotellihuoneen, josta löytyy nettiyhteys tai löytää kahvilan nettiyhteydellä. Suomessa ollessani olen tosin "hätätapauksissa" käyttänyt puhelintani muodostamaan yhteyden verkkoon. Puhelimen ja läppärin yhteistyöhön saattaminen on vain ollut sen verran vaivalloista että en pahemmin ole sitä mahdollisuutta halunnut käyttää. Yhtenä syynä on se että jouduin pitämään läppärilläni vanhaa Kies-versiota, jossa tuollainen nettiyhteyden käyttö oli mahdollista.
Pitkään palvellut puhelimeni Samsung Corpy Pro sai väistyä viime keväänä Samsungin julkaistessa uuden Galaxy S4:n. Pitkään pohdin uskaltaisinko vihdoin ja viimein siirtyä mekaanisesta puhelimesta täysin kosketusnäytölliseen puhelimeen, mutta joskushan se suuri askel on otettava. Suomessa ollessani en oikein osannut arvostaa tuota puhelinta, mutta tämän lomaviikon aikana puhelin on noussut arvossaan suurempaan. Ensi töikseni saavuttuani Marokkoon hankin siihen prepaid-liittymän ja nettiliittymän määrittelemättömällä datamäärällä. Tosin nettiyhteyden toimintaan saattaminen vei pari päivää, kun 3G ei ollut automaattisesti aktivoituna numerossa vaan se piti hoitaa puhelinyhtiön kautta.
GS4:ää pystyy käyttämään WiFi-tukiasemana, joten tietokoneiden yhdistäminen siihen on pykälää helpompaa kuin entisen puhelimen avulla. Itseasiassa kirjoitan tätäkin postausta tällä hetkellä miniläppäri yhdistettynä puhelimeen, sillä normaali nettiyhteys ei aina oikein pelitä nykyisessä sijainnissani.
Puhelimen avulla minulla on käytössäni GPS ja alueen kartat. Lisäksi Googlen Nyt/Now-palvelun avulla saan nopeasti laskettua valuuttakurssin, kääntää lauseita maan kielellä ja saan tietooni lähelläni olevia näkemisen arvoisia kohteita.
Pari yötä sitten tajusin puhelimessani olevan hyvin voimakas salamavalo, jonka saa toimimaan taskulamppuna yhdellä painalluksella.
Rakastan tätä puhelinta päivä päivältä.
Kameroita minulla on käytössäni kaksi kappaletta.
Paikoissa, joissa ei ole äärimmäisiä olosuhteita ja tunnen voivani säätää kameralla kuinka paljon tahansa, käytän minijärjestelmäkameraani Olympus Pen E-PL1. Siihen minulla on kolme objektia, mutta yksi niistä on sellainen etten oikeastaan käytä sitä laisinkaan. Se ei vain sovi reissukäyttööni. Kahden muun objektin välillä säädänkin sitten oikein kunnolla, kun tuntuu että aina minulla on väärä objekti kamerassa halutessani kuvata jotain. Minun pitäisi varmaan alkaa etsimään noiden kahden objektin välimuotoa.
Kamerassani ei ole etsintä, joten olen ostanut siihen erillisen elektronisen etsimen. Etsin on parhaimmillaan aurinkoisella säällä, jolloin kameran isolta näytöltä ei juuri näe mitään.
Vielä etsinnässäni on kunnon salamavalo, en vain ole osannut päättää mikä olisi hyvä.
Toinen kamerani on ikivanha pokkari FujiFilm FinePix F30, jota käytän huonommissa olosuhteissa. Olen aikoinani hankkinut siihen sukelluskotelon, joten voin ottaa sen huoleti mukaan myös veteen. Ikä alkaa kuitenkin painaa kameraa, joten alkanut miettiä sen vaihtamista johonkin uudempaan versioon, jota voisin käyttää merellä ilman sukelluskoteloakin.
Tällä reissullani olen huomannut että tarvitsen vielä yhden gadgetin lisää kannettavakseni. Nimittäin aurinkolaturin. Joudun laittamaan joka päivä puhelimen lataukseen ja epäilen että jos lähden hieman enemmän erämaan suuntaan, jossa ei pistorasiaa ole joka päivä saatavilla, joudun hyvin pian sanomaan hyvästit puhelimen GPS:lle ja kartoille.
Minulle hyvin tärkeitä ovat neljä tavaraa. Ensimmäisenä pakkaan laukkuuni aina Nintendo DS XL:n. Sitä seuraa puhelin. Sitten pakataan laukkuun vielä kamera ja pitemmille reissuille vielä miniläppäri.
Miniläppärini on Samsung NF310, jolla sujuu bloggailu ja netissä surffailu jos vain on nettiyhteyttä saatavilla. En ole oikein innostunut käyttämään internetkahviloita, joten oman läppärin käyttö on se parempi vaihtoehto... jos vain on muistanut hankkia hotellihuoneen, josta löytyy nettiyhteys tai löytää kahvilan nettiyhteydellä. Suomessa ollessani olen tosin "hätätapauksissa" käyttänyt puhelintani muodostamaan yhteyden verkkoon. Puhelimen ja läppärin yhteistyöhön saattaminen on vain ollut sen verran vaivalloista että en pahemmin ole sitä mahdollisuutta halunnut käyttää. Yhtenä syynä on se että jouduin pitämään läppärilläni vanhaa Kies-versiota, jossa tuollainen nettiyhteyden käyttö oli mahdollista.
Pitkään palvellut puhelimeni Samsung Corpy Pro sai väistyä viime keväänä Samsungin julkaistessa uuden Galaxy S4:n. Pitkään pohdin uskaltaisinko vihdoin ja viimein siirtyä mekaanisesta puhelimesta täysin kosketusnäytölliseen puhelimeen, mutta joskushan se suuri askel on otettava. Suomessa ollessani en oikein osannut arvostaa tuota puhelinta, mutta tämän lomaviikon aikana puhelin on noussut arvossaan suurempaan. Ensi töikseni saavuttuani Marokkoon hankin siihen prepaid-liittymän ja nettiliittymän määrittelemättömällä datamäärällä. Tosin nettiyhteyden toimintaan saattaminen vei pari päivää, kun 3G ei ollut automaattisesti aktivoituna numerossa vaan se piti hoitaa puhelinyhtiön kautta.
GS4:ää pystyy käyttämään WiFi-tukiasemana, joten tietokoneiden yhdistäminen siihen on pykälää helpompaa kuin entisen puhelimen avulla. Itseasiassa kirjoitan tätäkin postausta tällä hetkellä miniläppäri yhdistettynä puhelimeen, sillä normaali nettiyhteys ei aina oikein pelitä nykyisessä sijainnissani.
Puhelimen avulla minulla on käytössäni GPS ja alueen kartat. Lisäksi Googlen Nyt/Now-palvelun avulla saan nopeasti laskettua valuuttakurssin, kääntää lauseita maan kielellä ja saan tietooni lähelläni olevia näkemisen arvoisia kohteita.
Pari yötä sitten tajusin puhelimessani olevan hyvin voimakas salamavalo, jonka saa toimimaan taskulamppuna yhdellä painalluksella.
Rakastan tätä puhelinta päivä päivältä.
Kameroita minulla on käytössäni kaksi kappaletta.
Paikoissa, joissa ei ole äärimmäisiä olosuhteita ja tunnen voivani säätää kameralla kuinka paljon tahansa, käytän minijärjestelmäkameraani Olympus Pen E-PL1. Siihen minulla on kolme objektia, mutta yksi niistä on sellainen etten oikeastaan käytä sitä laisinkaan. Se ei vain sovi reissukäyttööni. Kahden muun objektin välillä säädänkin sitten oikein kunnolla, kun tuntuu että aina minulla on väärä objekti kamerassa halutessani kuvata jotain. Minun pitäisi varmaan alkaa etsimään noiden kahden objektin välimuotoa.
Kamerassani ei ole etsintä, joten olen ostanut siihen erillisen elektronisen etsimen. Etsin on parhaimmillaan aurinkoisella säällä, jolloin kameran isolta näytöltä ei juuri näe mitään.
Vielä etsinnässäni on kunnon salamavalo, en vain ole osannut päättää mikä olisi hyvä.
Toinen kamerani on ikivanha pokkari FujiFilm FinePix F30, jota käytän huonommissa olosuhteissa. Olen aikoinani hankkinut siihen sukelluskotelon, joten voin ottaa sen huoleti mukaan myös veteen. Ikä alkaa kuitenkin painaa kameraa, joten alkanut miettiä sen vaihtamista johonkin uudempaan versioon, jota voisin käyttää merellä ilman sukelluskoteloakin.
Tällä reissullani olen huomannut että tarvitsen vielä yhden gadgetin lisää kannettavakseni. Nimittäin aurinkolaturin. Joudun laittamaan joka päivä puhelimen lataukseen ja epäilen että jos lähden hieman enemmän erämaan suuntaan, jossa ei pistorasiaa ole joka päivä saatavilla, joudun hyvin pian sanomaan hyvästit puhelimen GPS:lle ja kartoille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti