Kuntoilemaan

Nuha alkaa vihdoin ja viimein laantua. Harmittaa että juuri kun aloitin taas kunnon liikkumisen ja liityin kuntosalin jäseneksi Helsingissä jouduinkin lähtemään tänne, mutta tiedän että jäsenyyteni on hyvässä huomassa ja toivon mukaan sitä käytetään hyödyksi paljon.

Hotellissa ei ole kuntosalia, joten joutuisin menemään ulkopuoliselle salille tai sitten jäämään töiden jälkeen työpaikan salille touhuilemaan. Se ei sinällään ole paha ajatus, mutta tällä hetkellä kuljen työmatkat työkaverin kanssa ja jotenkin tuntuisi epäkohteliaalta antaa hänen kulkea yksinään matkat. Lisäksi ajatusta häiritsee myös se että iltapäivisin on erittäin lämmintä ja epäilen että salilla ei välttämättä ole ne parhaimmat ilmastoinnit. Salin sijaintikin taisi olla sellainen että sen ikkunoista paistaa kaiken aikaa aurinko.

No, olen nyt kuitenkin keksinyt korvikkeen salitreenille. Kävin eilen ja tänään lenkillä Magrit-saarella. Voisin erittäin vakavasti harkita sitä että joka lauantai ja sunnuntai käyn tekemässä siellä lenkin. Lenkin pituus 5,35 kilometriä ja siinä juostaan koko saari ympäri. Kaupunki on erityisesti juoksijoita ajatellen tehnyt sinne radan juoksemiseen soveltuvasta pehmeästä materiaalista.
Pakko myöntää etten vielä jaksanut tuota koko pituutta juosta, mutta laskeskelin että eilen juoksin noin kilometrin matkasta ja tänään suunnilleen 1,5 kilometriä. (Rataan on merkitty matka puolen kilometrin välein, joten laskeminen on helppoa.)
Ainut huono puoli juoksemisessä on se että minun pitää käydä siellä aamulla aikaisin, sillä myöhemmin ilma on liian lämmintä juoksemiseen. Jo kello 10 aikoihin alkaa olla liian lämmintä kuntoiluun.