Kolme (ja puoli) päivää Wienissä on aivan liian vähän sellaiselle kaupungille.
Lähdimme tosiaan tiistai-aamuna kantosiipialuksella Tonavaa pitkin pohjoiseen. Se oli aivan huikea matka. Menomatkalla menimme kerran sulkuportillisen kanavan läpi, minkä jälkeen laiva pysähtyi Bratislavaan. Emme päässeet sen pidemmälle laivalla, sillä Wienin päässä Tonava tulvi oikein kunnolla ja joki oli täynnä irtopuita sekä muuta roskaa, lisäksi olisi ollut aivan mahdotonta kiinnittyä Wienin päässä laituriin. Otimme tuon tapahtuman positiivisena asiana, sillä jatkoimme matkaa Bratislavasta linja-autolla, jolloin saimme nähdä maisemia hieman erikulmasta (Sekä valtavan määrän tuulivoimaloita). Minulle tuli yllätyksenä miten lähellä Itävallan rajaa ja Wieniä (matkaa ehkä 50 km) Bratislava oikein onkaan.
Ehdottomasti tulemme vielä joskus käymään Bratislavassa uudestaan ja silloin vietämme pitemmän ajan.
Miten voisikaan kuvailla Wieniä... On todella vaikea kuvailla tunnetta/ilmapiiriä kun näki sen kaupungin. Varsinkin kun viimeiset neljä kuukautta olen viettänyt Budapestissä. Tuntui kuin olisi tullut takaisin... länsimaiseen Eurooppaan, missä ympäristöstä pidetään huolta. Ensimmäiset ajatukset olivat suurinpiirtein "tältä Budapest voisi näyttää hyvällä hoidolla 50 vuoden päästä". Ikävä kyllä Wienin, Bratislavan ja Subotican (Serbialainen kaupunki) jälkeen Budapest näyttää siltä että kukaan ei välitä siitä miltä kaupunki näyttää.
Keskiviikkona kävimme kävelemässä Wienin keskustassa ja sen kävelykaduilla sekä puistoissa. Kuvassa on mielenkiintoinen kello kaupungin- puistosta.En ole ennen nähnyt puistoja missä olisi kymmeniä penkkejä odottamassa puiston rauhasta nauttijaa. Haluaisinkohan istua joihinkin näistä, jotka ovat varjossa lammelle päin vai menisinkö nauttimaan auringon lämmöstä tässä viileässä aamussa...
Torstaina otimme kiertoajelun missä käytiin läpi keskustassa olevia vanhoja rakennuksia ja lopuksi vielä vierailtiin Schönbrunnin palatsissa. Aivan ihana palatsi kymmenine pienine huoneineen. Kannatan ehdottomasti kiertoajelun ottamista, muuten esimerkiksi palatsiin lipunostoon olisi joutunut odottamaan melko varmasti vähintään puolisen tuntia. Sen verran porukkaa jonotti sisälle pääsyä. Ja se palatsin ympärillä oleva puisto... Se jokaisen pitää itse nähdä ja kokea.Kuvassa näkymää palatsilta puistoon päin. Siinä todellakin on vain pieni osa puistosta.
Perjantaina kävimme Wienin eläintarhassa. Menimme sinne jo aikaisin aamulla ja siltikin jäi osa eläimistä näkemättä tarhan mennessä kiinni. Sieltä löytyy eläimiä laidasta laitaan. Meidän (Vai pitäisikö sanoa minun) lempieläimet olivat: jättiläispandat, koalat, orangit ja mustat pantterit.
Eläintarhassa kaikkien pitäisi käydä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti