maanantaina, heinäkuuta 29, 2013

Gadgetit, joita ilman en minnekään lähde

Jokaisella on muutama tavaraa, joita ilman ei vain pysty lähtemään millekään reissulle ilman että tuntuisi jotain puuttuvan.
Minulle hyvin tärkeitä ovat neljä tavaraa. Ensimmäisenä pakkaan laukkuuni aina Nintendo DS XL:n. Sitä seuraa puhelin. Sitten pakataan laukkuun vielä kamera ja pitemmille reissuille vielä miniläppäri.

 
Miniläppärini on Samsung NF310, jolla sujuu bloggailu ja netissä surffailu jos vain on nettiyhteyttä saatavilla. En ole oikein innostunut käyttämään internetkahviloita, joten oman läppärin käyttö on se parempi vaihtoehto... jos vain on muistanut hankkia hotellihuoneen, josta löytyy nettiyhteys tai löytää kahvilan nettiyhteydellä. Suomessa ollessani olen tosin "hätätapauksissa" käyttänyt puhelintani muodostamaan yhteyden verkkoon. Puhelimen ja läppärin yhteistyöhön saattaminen on vain ollut sen verran vaivalloista että en pahemmin ole sitä mahdollisuutta halunnut käyttää. Yhtenä syynä on se että jouduin pitämään läppärilläni vanhaa Kies-versiota, jossa tuollainen nettiyhteyden käyttö oli mahdollista.

Pitkään palvellut puhelimeni Samsung Corpy Pro sai väistyä viime keväänä Samsungin julkaistessa uuden Galaxy S4:n. Pitkään pohdin uskaltaisinko vihdoin ja viimein siirtyä mekaanisesta puhelimesta täysin kosketusnäytölliseen puhelimeen, mutta joskushan se suuri askel on otettava. Suomessa ollessani en oikein osannut arvostaa tuota puhelinta, mutta tämän lomaviikon aikana puhelin on noussut arvossaan suurempaan. Ensi töikseni saavuttuani Marokkoon hankin siihen prepaid-liittymän ja nettiliittymän määrittelemättömällä datamäärällä. Tosin nettiyhteyden toimintaan saattaminen vei pari päivää, kun 3G ei ollut automaattisesti aktivoituna numerossa vaan se piti hoitaa puhelinyhtiön kautta.
GS4:ää pystyy käyttämään WiFi-tukiasemana, joten tietokoneiden yhdistäminen siihen on pykälää helpompaa kuin entisen puhelimen avulla. Itseasiassa kirjoitan tätäkin postausta tällä hetkellä miniläppäri yhdistettynä puhelimeen, sillä normaali nettiyhteys ei aina oikein pelitä nykyisessä sijainnissani.
Puhelimen avulla minulla on käytössäni GPS ja alueen kartat. Lisäksi Googlen Nyt/Now-palvelun avulla saan nopeasti laskettua valuuttakurssin, kääntää lauseita maan kielellä ja saan tietooni lähelläni olevia näkemisen arvoisia kohteita.
Pari yötä sitten tajusin puhelimessani olevan hyvin voimakas salamavalo, jonka saa toimimaan taskulamppuna yhdellä painalluksella.
Rakastan tätä puhelinta päivä päivältä.


Kameroita minulla on käytössäni kaksi kappaletta.
Paikoissa, joissa ei ole äärimmäisiä olosuhteita ja tunnen voivani säätää kameralla kuinka paljon tahansa, käytän minijärjestelmäkameraani Olympus Pen E-PL1. Siihen minulla on kolme objektia, mutta yksi niistä on sellainen etten oikeastaan käytä sitä laisinkaan. Se ei vain sovi reissukäyttööni. Kahden muun objektin välillä säädänkin sitten oikein kunnolla, kun tuntuu että aina minulla on väärä objekti kamerassa halutessani kuvata jotain. Minun pitäisi varmaan alkaa etsimään noiden kahden objektin välimuotoa.
Kamerassani ei ole etsintä, joten olen ostanut siihen erillisen elektronisen etsimen. Etsin on parhaimmillaan aurinkoisella säällä, jolloin kameran isolta näytöltä ei juuri näe mitään.
Vielä etsinnässäni on kunnon salamavalo, en vain ole osannut päättää mikä olisi hyvä.

Toinen kamerani on ikivanha pokkari FujiFilm FinePix F30, jota käytän huonommissa olosuhteissa. Olen aikoinani hankkinut siihen sukelluskotelon, joten voin ottaa sen huoleti mukaan myös veteen. Ikä alkaa kuitenkin painaa kameraa, joten alkanut miettiä sen vaihtamista johonkin uudempaan versioon, jota voisin käyttää merellä ilman sukelluskoteloakin.

Tällä reissullani olen huomannut että tarvitsen vielä yhden gadgetin lisää kannettavakseni. Nimittäin aurinkolaturin. Joudun laittamaan joka päivä puhelimen lataukseen ja epäilen että jos lähden hieman enemmän erämaan suuntaan, jossa ei pistorasiaa ole joka päivä saatavilla, joudun hyvin pian sanomaan hyvästit puhelimen GPS:lle ja kartoille.

keskiviikkona, heinäkuuta 24, 2013

Barcelona - 8 tunnin odotus seuraavalle lennolle

Tämän vuoden kesäloman ensimmäinen välietappi oli Barcelona, jossa vietin muutaman tunnin odottaen seuraavan lennon lähtöä.
Kotona olin hieman huolissani mihin saisin kaikki matkalaukut säilöttyä ja kuinka kauan ja miten ihmeessä pääsisin keskustaan, mutta nyt jälkikäteen täytyy sanoa että kaikki sujui hienosti. Barcelona on hoitanut homman nätisti.

Suomen lentoni saapui Terminaali 2:een. Tietenkin tavarasäilö oli Terminaali 1:ssä. Sinne kuitenkin pääsi helposti shuttle bussilla. Matka kesti jotain vartin verran. Minun kannaltani tuo tavarasäilön sijainti Terminaali 1:ssä oli vain hyvä, sillä seuraava lentoni lähti juurikin sieltä.
Tavarasäilö oli säilötty todella hyvin pari tasoa lentokentän alle aivan perimmäiseen nurkkaan, mutta jos osaa tulkita kuvia ei sen löytymisessä pitäisi olla ongelmia. Tavarasäilöstä löytyy erin kokoisia säilytyslokerikkoja, joihin saa laittaa niin paljon tavaraa kuin vain mahtuu. Vaikkakin hinnastosta saa sen ymmärryksen että jokaisesta laukusta joutuu maksamaan erikseen. Lokerikot toimivat kolikoilla, joten 10-senttisiä kannattaa varata muutama kukkaron pohjalle ettei tarvitse huonolla tuurilla joutua käymään hakemassa vaihtorahaa yläkerran ravintolasta.

Lentokentältä pääsee keskustan suuntaan junalla ja bussilla. Itse päädyin ottamaan bussin, sillä sen päätepysäkki on Placa de Catalunya, joka sijaitsee ihan vanhan kaupungin kupeessa. Terminaali 1:n bussin ID on A1 ja Terminaali 2:n bussin ID on A2. Busseissa myydään menolippuja ja meno-paluulippuja. Meno-paluulipun paluuosuus on käytettävissä 9 päivän aikana, joten se kannattaa ostaa vaikkei ihan heti olisi palaamassakaan lentokentälle. Matka päätepysäkille kestää puolisen tuntia ja ennen päättäriä sillä oli kolme välipysäkkiä, joista jokainen oli  jonkin metroaseman kupeessa.

Vanhasta kaupungista löytyy pikkuputiikkeja, kirkkoja, kauniita rakennuksia, pikkukahviloita ja paljon turisteja. Joten on sanomattakin selvää että omaisuudesta kannattaa pitää huolta.


Jos jaksaa kävellä rannalle asti, niin suosittelen pientä auringonottohetkeä ja kevyttä pulahdusta Välimereen. Uimaranta on siisti ja siellä on virikkeitä lapsillekin.


Jos taas ilma tuntuu liian kuumalta, niin Vanhan kaupungin alueelta löytyy paljon museoita kuten vahamuseo Museu de Cera.


Jos ei olisi tarvinnut huolehtia seuraavasta lennosta, niin olisin melko varmasti käynyt kokeilemassa myös köysiratoja.


Odotan jo innolla paluulentoa että pääsisin käymään läpi vielä lisää Vanhaa kaupunkia 7 tunnin vaihtoajalla
 
.

tiistaina, heinäkuuta 09, 2013

Seikkailuja, jännitystä, vaaroja... Tule rakas ystäväni, lähdetään seikkailuun!

Tämä blogi on ollut hiljainen. Viime vuoden postaukset ovat jääneet tekemättä vaikka reissuja on tehty. Ehkä tänä vuonna saadaan tännekin hieman enemmän eloa, jos ei muuten niin kertomalla mitä viime vuoden reissuissa tapahtui.

Viime vuonna tutustuin pikaisesti Madridiin. Sen metroliikenteeseen ja bussien kaukolinjoihin. Pääsin kokeilemaan Euroopan ja Afrikan välisiä autolauttoja, joissa oli hyvin ruotsinlaivan tunnelmaa. Kokeilin matkustamista junissa ja busseissa maassa, jonka kieltä en osannut ja jossa jouduin turvautumaan ranskankielen taitoihin.
Vietin toista viikkoa pienessä kalastajakylässä odottamassa sitä minun aaltoani koskaan sitä saamatta.

Tänä vuonna annan kavereilleni vielä kerran mahdollisuuden näyttää minulle se aalto, jonka päällä voin viilettää ja polttavan auringon alla tuntea viileän tuulen liukuessani sulavasti aallonharjalla.