Jumissa. Olen niin jumissa. Olen täysin pihalla kaikesta. Täällä ei ole muuta kuin talo täynnä tavaraa ja piha täynnä lunta. Pitäisi varmaan alkaa jompaa kumpaa siivoamaan, mutta kaipuu on kova päästä tietoyhteyskuntaan käsiksi edes jotenkin.
Puhelimesta toimii kyllä netti, mutta on niin kovin ikävä tihrustaa puhelimen näyttöä ja menettää hermonsa jatkuvaan "muisti täynnä"-ilmoitukseen. Läppäri on olemassa, mutta tällä hetkellä se ja puhelin eivät tunnu ymmärtävän toisiaan että saisin edes etanan nopeudella kulkevan nettiyhteyden toimimaan.
Ja televisio, niitä löytyy parikin kappaletta. Molemmat ovat tosin analogisia malleja, joten ei ole toivoakaan television seuraamisesta. Ei hätää, täältä löytyy kyllä konsoli. Joka on mallia 1980-luku ja meillä on ainoastaan yksi peli siihen; laivanupotusta.
Radio täältä löytyy kuulemma myös, mutta se pitäisi ensin löytää jostain ennen kuin sitä voi kuunnella.
Vaikka nuo normaalit mukavuudet puuttuvatkin, niin jollain tavalla tilanne on myös rauhoittava. Minun ei tarvitse miettiä muita ihmisiä, ei kelloa, ei niin mitään. Pääsen rauhoittamaan mieleni ja tulen taas yhdeksi luonnon kanssa. Löydän itseni.
Voin pistää taloa järjestykseen täysin omassa rauhassa ja toivoa että joku kertoo kun on aika lähteä takaisin etelään kaiken hälinän joukkoon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti