Open water diver

Puerto Galeraan saavuttuamme ei näköjään pahemmin ole voimia ollut kirjoittaa mitään tänne.
Päädyimme pysymään Coral Covessa, joka on lähellä Sabangia. Pienten neuvottelujen jälkeen saimme hotelliyön hinnaksi kolmelta hengeltä yhteensä 1000 pesoa eli 15 €. Suurimpia syitä hinnanpudotukseen on 6 päivää viikossa klo 7-19 välillä tapatuva hotellin remppaus. Rempasta ei loppujen lopuksi ole ollut meille pahemmin haittaa, sillä aikataulumme vaativat aikaista heräämistä.

Eilen sain läpäistyä viimeisen testin open water diver-sertifikaatista eli nyt minulla on oikeus laitesukellukseen 18 metriin asti. Jep, osaan nyt sukeltaa ihan oikeasti happisäiliön kera. Täysin ongelmitta ei kurssin suoritus sujunut. Teoria-osuuksissa ei juurikaan ongelmia ollut, mutta nenä meinasi aiheuttaa koko kurssin reputuksen. Se kun on aivan älyttömän herkkä joutuessaan veden kanssa kosketuksiin. Joka kerta kurssin kuluvaa maskin vedellä täyttämistä harjoituksia suorittaessamme tuntui että hukun kun pienikin määrä vettä joutui nenääni. Opettaja oli hieman pulassa tuon suhteen. Kokeilimme kolmea muotoilultaan erilaista maskia ennen kuin päädyimme kokeilemaan täysin erilaista maskia, joka olikin täydellinen nenälleni. Siinä nenä erotetaan silmistä osittain ja nenän seutuvilla on venttiili, josta nenän puhalluksen voimalla saa veden pois maskista. Nyt vain on enää ongelma mistä kummasta saan ostettua itselleni tuollaisen maskin. Täällä kun ei sellaista tuntunut olevan myynnissä missään.

Saatuani suoritettua 2 matalan veden sukellusta ja 4 kurssiin vaadittavaa syvempää sukellusta ei korvien ilmaaminen enää onnistunutkaan viidennellä sukelluskerralla. Voi äly sitä tuskaa kun paine korvissa kasvaa ei asiaan auta muu kuin pintaan nousu, varsinkin kun olimme menossa tutkimaan tuolla sukelluksella hylkyjä ja ruokkimaan kaloja. Seuraavan päivänkin korvat napsuivat ja olin hyvää vauhtia saamassa nuhankin, joten jouduin osaltani perumaan sen päivän sukelluksen, joka olisi ollut muuten yösukellus.

Pidän ainakin tästä Filippiinien saaresta. Hintataso on ihan ok. Tiet ovat huonossa kunnossa ja mutkaisia, joten matkapahoinvointia esiintyy ainakin itselläni ilman oikeanlaista hoitoa. Hotellimme on sijainniltaan tosiaan rauhallisella alueella (ainakin näin turistikauden ulkopuolella) ja jos hieman enemmän virikettä haluaa, niin lähimpään aktiiviselle alueelle pääsee alle 10 minuutissa moottoripyörän kyydissä. Huonona puolena itse pidän kaupustelijoiden agressiivisuuden, jotka kuitenkin ymmärtävät jättää rauhaan tarpeeksi monen ein jälkeen. Lisäksi kaikki kapakat, diskot tuntuvat olevan enemmän miehille ja heidän grhmmm... tarpeilleen suunnattuja. Naisille ei oikein tunnu juuri muuta löytyvän kuin hierontaa, biljardin peluuta ja baaritiskillä notkumista. Täällä kun tuntuu sana disko tarkoittavan sitä että asiakkaat istuvat pöydissä juomassa maksullisten seuralaisten kanssa tuijottaen muutamaa kuukautta aiemmin synnyttäneen ja bikineissään olevan tanssitytön väsynyttä nytkähtelyä.
Jostain kumman syystä tosiaan melkein kaikille näkemilleni tanssitytöille oli jossain vaiheessa heidän elämäänsä tehty keisarinleikkaus ja se loisti oikein kunnolla heidän tanssiessaan. Loput tytöistä olivat varmaan suorittaneet synnytyksen perinteisesti... No, mukava tietää ettei täällä synnyttäminen tarkoita tanssitytöillä pakollista uranvaihtoa. Harmi vain että tytöt todellakin näyttivät tanssiessaan siltä että tiskaaminenkin kuulostaa huomattavasti mielenkiintoisemmalta.

Tänään lähdemme saarelta kohti Manilaa, jossa olemme yhden yön. Lauantaina on tarkoitus suunnata Shangaihin, jossa myös vietämme yhden yön ja sunnuntaina tulemme taas kotiin.